Saaren matelijat vaarassa: 30 prosenttia uhkaa sukupuuttoon!

Saaren matelijat vaarassa: 30 prosenttia uhkaa sukupuuttoon!

Mitä saarillamme luonnossa tapahtuu? Huolimatta rajallisesta pinta-alasta, joka on vain seitsemän prosenttia maan pinnasta, ne ovat todellinen biologisen monimuotoisuuden paratiisi. Noin kolmasosa noin 12 000 tunnetusta matelijalajista on löytänyt kotinsa täältä. Näitä ovat kiehtovat olennot, kuten Galapagos-jättikilpikonna ja Komodon lohikäärme. Valitettavasti asiat näyttävät synkiltä: noin 30 prosenttia saarten matelijoista on uhattuna sukupuuttoon, mikä on selvästi yli 12 prosentin maailmanlaajuisen keskiarvon. Kleine Zeitung raportoi, että vain noin seitsemän prosenttia tieteellisistä tutkimuksista vuodesta 1960 lähtien on käsittänyt uhanalaisia ​​saarilajeja, jotka tarvitsevat kiireellistä muutosta.

Mikä uhkaa näitä ainutlaatuisia elinympäristöjä? Suurin osa vaaroista johtuu ihmisen toiminnasta. Maatalouden laajeneminen, metsien hävittäminen ja saastuminen kuormittavat valtavasti saarten ekosysteemejä. Invasiivisilla lajeilla, kuten tuoduilla kissoilla, on myös tuhoisia vaikutuksia. Nämä ovat vakava uhka, koska monet saaren matelijat eivät ole kehittäneet tehokkaita puolustusmekanismeja nisäkäspetoeläimiä vastaan. Kissa, joka voi syödä saarella yli 90 liskoa vuodessa, tulee harkita vakavasti. Principen smaragdikäärme, kriittisesti uhanalainen saarilaji, tarvitsee myös kiireellistä huomiota, koska sen elämäntavoista on vähän tietoa.

Invasiiviset lajit ja niiden vaarat

Mitkä ovat invasiivisten lajien vaarat? WWF:n mukaan maailmassa on yli 37 000 vieraslajia, joista yli 3 500 on luokiteltu invasiivisiksi. Nämä lajit voivat asettua uudelle alueelle ja siten uhata alkuperäisiä eläin- ja kasvilajeja sekä vakaita ekosysteemejä. Erityisesti Saksassa on jo rekisteröity 1015 luontoon asettuneita neobiota-lajeja. Vaikka kaikki neofyytit ja uuseläimet eivät ole invasiivisia, ne voivat silti vakavasti häiritä luonnon tasapainoa, etenkin ilmastonmuutoksen aikoina. WWF varoittaa vieraiden lajien lisääntyneestä leviämisestä, jota planeettamme lämpeneminen suosii.

Miten saarten luonnon monimuotoisuuden nykytilaa arvioidaan? Tutkijat, kuten professori Severin Irl Goethen yliopistosta, ovat havainneet, että yli 50 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista elää saarilla. Järkyttävää kyllä, kolme neljäsosaa kaikista dokumentoiduista sukupuuttoon kuolleista lajeista oli saarten asukkaita. "Global Ecology and Conservation" -artikkelissa tutkijat korostavat saarten ekosysteemien dramaattista tilannetta ja tarvetta ryhtyä suojatoimenpiteisiin.

Toimenpiteitä tulevaisuutta varten

Mitä on tehtävä, jotta saaristolaisillamme olisi mahdollisuus selviytyä? Tutkijat kannattavat täydellistä lajiluetteloa saarilla. Tämä on ainoa tapa kehittää sopivia luonnonsuojelukonsepteja. Kansallisten instituutioiden, paikallisten yhteisöjen ja ei-akateemisten lähteiden yhteistyöllä voi olla suuri merkitys. Paikallisen väestön osallistuminen on keskeistä luonnonsuojelun ja ihmisten tarpeiden tasapainottamisessa. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä akuutisti uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelemiseksi, jotta kiehtovien saariolentojen selviytyminen voidaan varmistaa. Uni Frankfurt osoittaa, että painopiste on oltava tämän ainutlaatuisen biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä.