Ympäristönsuojelija varoittaa: Thaimaan ja Yhdysvaltojen välinen MOU harvinaisista maametallista vaarantaa luonnon!
Apulaisprofessori tohtori Wan Wiriya Chiang Maista arvostelee Thaimaan ja Yhdysvaltojen välistä yhteisymmärryspöytäkirjaa harvinaisten maametallien ympäristöriskeistä.

Ympäristönsuojelija varoittaa: Thaimaan ja Yhdysvaltojen välinen MOU harvinaisista maametallista vaarantaa luonnon!
Chiang Maissa tapahtuu tänään jännittäviä tapahtumia, jotka saavat poliitikot, ympäristönsuojelijat ja suuren yleisön innoissaan. Apulaisprofessori Dr. Wan Wiriya, Chiang Main yliopiston ympäristötieteen tutkimuskeskuksen apulaisjohtaja, on vastustanut kiivaasti äskettäin allekirjoitettua Thaimaan ja Yhdysvaltojen välistä yhteisymmärryspöytäkirjaa (MOU) harvinaisista maametallista. Tohtori Waniya pitää yhteisymmärryspöytäkirjaa riskialtisena ja tarpeettomana, koska siinä on piilotettuja tavoitteita ja avoimuuden puutetta, jolla voi olla vakavia seurauksia ympäristölle.
Mikä tarkalleen on ongelma? Tohtori Wan korostaa, että Thaimaa ei sovellu kaivosinvestointeihin, erityisesti harvinaisten maametallien. Suuri riski on mahdollinen ympäristövahinko, joka voi vaikuttaa veteen, maaperään ja ilmaan. Tämä vaarantaa Thaimaan vahvuudet - matkailun, kulttuurin ja pehmeän vallan. Kaivoshankkeisiin luottamuksen sijaan hallituksen tulisi keskittyä kestäviin taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Hälyttävä esimerkki mahdollisista ympäristövahingoista on kaivostoiminnan aiheuttama Myanmarin jokien saastuminen. Erityisesti Kok-, Sai-, Ruak- ja Mekong-joet kärsivät, mikä vaikuttaa myös Chiang Main ja Chiang Rain asukkaisiin. Tohtorin toistuvista varoituksista ja huolenaiheista huolimatta Thaimaan hallitus ei ole tähän mennessä toteuttanut tehokkaita rakenneuudistustoimenpiteitä.
Kutsu uudelleen miettimiseen
Tohtori Wanin kritiikki kohdistuu myös hallituksen päätökseen allekirjoittaa harvinaisia maametallia koskeva MOU Yhdysvaltojen kanssa ja jättää huomiotta rajat ylittävät ympäristövahingot. Se on selvä osoitus siitä, että poliittisia päätöksiä ei aina tehdä väestön ja ympäristön edun mukaisesti.
Samankaltaisten aiheiden tarkastelu osoittaa, että kaivostoimintaa tarvitaan maailmanlaajuisesti uudelleen. The Liittovaltion ympäristövirasto on jo antanut suosituksia kaivosalan oikeudellisen mallin uudistamiseksi. Painopisteen tulisi olla enemmän ympäristöä ja resursseja säästäviin käytäntöihin tulevien sukupolvien elämänlaadun turvaamiseksi. Nämä uudistukset ovat tärkeitä myös Thaimaalle oman ympäristönsä suojelemiseksi.
Nämä tosiasiat huomioon ottaen on selvää, että kaivostoiminnan haasteet ja niihin liittyvät ympäristövahingot ovat monimutkaisia ja ratkaisut edellyttävät kattavaa vuoropuhelua hallituksen ja korkeakoulujen välillä. Tohtori Wan kehottaa siksi harkitsemaan uudelleen kaivostavoitteita ja kehottaa hallitusta vihdoin ryhtymään toimiin.
Keskustelussa nousee esiin keskeinen kysymys: Onko Thaimaa valmis ottamaan askeleen kohti kestävää tulevaisuutta, vai sokaiseeko maa jatkossakin lyhyen aikavälin taloudellisten hyötyjen vaaroista?